Puhtaampaa ilmaa konepajoihin

Metallin työstössä käytetään yleisesti työstönesteitä, joista työn aikana vapautuu ilmaan työstönestesumua ja erilaisia kaasumaisia epäpuhtauksia. Työterveyslaitoksen koordinoimassa tutkimuksessa havaittiin työstökeskusten kohdepoistoilman suodatuksessa puutteita, jonka seurauksena työtekijät altistuvat haitallisille ilman epäpuhtauksille metallintyöstönesteitä käytettäessä.

Altistuminen näille yhdisteille on yhdistetty työntekijöiden hengitystieoireiluun. Tutkimuksessa kehitetiin innovatiivinen ilman puhdistamisen konsepti, jolla myös kaasumaiset epäpuhtaudet voidaan poistaa työstökeskusten kohdepoistojen ilmasta. Tutkimusraportissa esitetään myös muita keinoja, joilla epäpuhtauksien pääsyä työtilan ilmaan voidaan vähentää.

Metallintyöstökeskuksissa nykyisin yleisesti käytössä olevat suodatuslaitteistot eivät pysty puhdistamaan työstönesteestä syntyviä kaasumaisia epäpuhtauksia. Vaikka yksittäisten epäpuhtauksien haitallisiksi tunnetut pitoisuudet alitetaan, esiintyy työntekijöillä mm. nuhaa, yskää, silmäoireita, hengenahdistusta, astmaa sekä muita hengitystieoireita.

Tämän vuoksi Työterveyslaitos on ehdottanut metallintyöstönesteille altistumisen arviointiin indikaattoriksi alkanoliamiinien yhteispitoisuutta ja sille tavoitetasoa 0,1 mg/m3. Tutkimuksen perusteella työpaikoilla tarvitaan jokin seuraavista toimenpiteistä:

1. Metallintyöstökeskusten suodatuslaitteistojen ilma johdetaan suoraan ulos työtilasta. Energiatehokkuuden kannalta tämä ei välttämättä ole paras ratkaisu.
2. Lisätään merkittävästi työtilojen ilmanvaihtoa, jolloin tarkoituksena on laimentaa suodatuslaitteistojen läpi kulkevien ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia. Myös tässä ratkaisussa tuotantotilan energiankulutus lisääntyy.
3. Parannetaan työstökeskusten suodatusta pidättämään myös kaasumaisia ilman epäpuhtauksia, jolloin saavutetaan paras energiatehokkuus.

Lisäksi ilman epäpuhtauksien hallinta on kokonaisuus, johon vaikuttavat myös monet muut tekijät. Työstökeskuskohtaiset poistoilmavirrat olivat usein varsin pieniä. Liian pieni poistoilmavirta työstökoneen koteloinnista ei estä epäpuhtauksien leviämistä työtilan ilmaan.

Lisäksi pieni poistoilmavirta aiheuttaa kanavien likaantumista ja edelleen mm. palovaaran. Työntekijöiden altistumisen kannalta tärkeää on myös työstönesteiden säännöllinen huolto sisältäen mm. nesteen endotoksiinipitoisuuksien mittauksen.

INFO: Työsuojelurahaston rahoittamassa ”Kohdepoistoilman suodattaminen ja palauttaminen metallin työstössä – kannattavuus ja vaikutukset työilman laatuun” – hankkeessa Työterveyslaitos, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy ja Tampereen ammattikorkeakoulu tutkivat yhdessä neljän suomalaisen konepajayrityksen kanssa metallintyöstökeskusten kohdepoistoilman suodatusta. Tutkimusta rahoitti Työsuojelurahaston lisäksi osallistuneet yritykset ja tutkimuslaitokset. Hankkeen tulokset esitetään tuoreessa tutkimusraportissa ”Metallintyöstön kohdepoistoilman hallinta”, joka on julkaistu Työterveyslaitoksen Tietoa työstä -julkaisusarjassa.

Teksti: Arto Säämänen, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos ja Pirkko Pihlajamaa, LVI–lehtori, Tampereen ammattikorkeakoulu