Kuka pysyy kärryillä

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus on loppusuoralla. Uudistuksen yhtenä tavoitteena on vahvistaa rakentamismääräysten roolia ja siirtyä sääntelystä lain tasolle. Samassa yhteydessä täsmennetään muun muassa pääsuunnittelijan ja vastaavan työnjohtajan roolia. Myös suunnittelu- ja työnjohtotehtävien vaativuusluokkiin haetaan selkeyttä.

Yhtenä ongelmana vanhassa lainsäädännössä on ollut, että kohteen vaativuuden perusteella liian suuri osa rakennushankkeista on sijoitettu vaativimpaan luokkaan. Tämän on koettu rajaavan liian suuren joukon osaavia ihmisiä hankkeiden ulkopuolelle. Rakentaminen vaatii ammattitaitoa, mutta jokaista kohdetta ei voi eikä ole järkeä asettaa vaativimpaan luokkaan vaan hankkeita on syytäkin tarkastella laajemmassa kategoriassa.

Lainsäädännössä on siis paljon hyvää, mutta kentällä ollaan myös huolissaan. Kun lainsäädäntö etenee vinhaan tahtiin, jatkuvalla syötöllä syntyy uusia asetuksia ja heti perään vielä niiden tulkintaan vaadittavia ohjeita, on pelko viestin läpimenosta aiheellinen. Jos asiaan hyvin perehtyneet ihmiset valittavat, että eivät ehdi paneutua muutoksiin, niin kuinka hyvin niitä jaksetaan lukea työmailla ja suunnittelutoimistoissa?

Onko taattua, saavatko kansalaisetkaan yhdenveroista kohtelua viranomaisten edessä, kun hyvin tiedetään esimerkiksi rakennusvalvontojen resurssit. Suurissa kaupungeissa löytyy osaamista ja asioihin ehditään paneutua, mutta kaikkialla tämä ei ole mahdollista. Yksikin iso hanke saattaa kuormittaa pienen paikkakunnan rakennusvalvonnan resurssit yli äyräiden.

Ympäristöministeriön on syytä tiedottaa tulevista muutoksista laajalti, mutta myös alalla toimivilta vaaditaan nyt asiaan paneutumista. Uudistettu Maankäyttö- ja rakennuslaki astuu näillä näkymin voimaan 1.9.2014.

Jätä kommentti

*

*