Järvenpään sosiaali- ja terveyskeskus rakentuu avoimesti

Allianssimallilla toteutettava Järvenpään uusi sosiaali- ja terveyskeskus on Suomen ensimmäinen julkinen rakennuskohde, jossa tulevat käyttäjät ovat tasaveroisina jäseninä suunnitteluryhmässä. Myös talotekniikka jakautuu kiinteään ja muuntuvaan osaan, johon käyttäjät voivat vaikuttaa.

Järvenpään kaupungin sosiaali- ja terveystoiminnot sijaitsevat vielä tätä nykyä noin kymmenessä eri kiinteistössä, joiden toimivuus on välttävä ja tekniikka enimmäkseen vanhentunutta. Kun kaupunki päätti rakennuttaa uudet, toimintoja yhdistävät tilat, ensimmäinen tarjouskierros johti jo alkaneen hankinnan keskeyttämiseen. Hankkeesta ei kuitenkaan luovuttu, vaan se valmisteltiin uudelleen – nyt toisenlaisella toteutusmallilla.

Aloite allianssista tuli Järvenpään kaupungilta, ja erityisesti kaupungin tytäryhtiön Järvenpään Mestariasunnot Oy:n toimitusjohtajan Veikko Simunaniemen panos oli alkuvaiheen Tekes-kehityshankkeen ideoinnissa keskeinen.

Simunaniemen johdolla valmisteltiin VIRMA-kehityshanke, jossa oli tavoitteena kehittää uudenlainen suunnittelun toimintatapa hanketta varten. Kehityshankkeen keskeisiä henkilöitä olivat KOy Järvenpään Terveystalon toimitusjohtaja Jari Toivo, emeritusprofessori Juhani Kiiras sekä samoihin aikoihin Aalto-yliopistolla väitöskirjaansa avoimesta rakentamisesta tehnyt Matti Sivunen. Sivunen toimi hankkeessa myös konsulttina Boost Brothers Oy:n palkkalistoilla.

Taloteknisen suunnittelun kiinteä osa perustuu muun muassa ilmamäärien mitoitukseen tasolle, joka tarvitaan riippumatta siitä, onko kyseinen tila tarkoitettu potilashuoneeksi vaiko esimerkiksi vastaanottotilaksi. Näin ei synny tarvetta uusia ilmanvaihtokoneita käyttötarkoituksen mahdollisen muutoksen takia. Kaiken kaikkiaan suunnittelussa on noudatettu muuntojoustavuuden periaatetta.

”Vaihtelu eri tilatyyppien ilmamääräarvojen välillä voi olla suurtakin. Esimerkissä yhdessä kohteen tila-alueista ensikäytön ilmamäärätarve on noin 1,3 m³/s, kun se muuntojoustosuunnitelman mukaan voi myöhemmin olla 1,7 m³/s”, Sivunen kertoo.

Kiinteistö Oy Järvenpään Terveystalo Oy:n projektipäällikkö Jari Pöppönen muistuttaa myös mahdollisuudesta, että tilat ja tekniikka on myöhemmin uusittava täysin syistä, joihin yksittäinen rakennuttaja ei voi vaikuttaa.

”Käyttäjien mukaan on mahdollista, että tällaiset tilat voivat tulla uusittaviksi jopa alle kymmenen vuoden välein. Silloin myös talotekniikan muuntojoustavuus on arvossaan. Esimerkiksi tulevasta sote-ratkaisusta ei kukaan voi sanoa mitään varmaa”, hän toteaa.

Hoitohenkilöstö osallistuu

Muuntuvan osan suunnittelusta suuri osa on tehty työmaalla ”seminaarihuoneessa”, johon allianssiryhmä on kokoontunut säännöllisesti. Yhteisten allianssikokoontumisten ja niiden välillä virtuaalisesti kokoontuneen, sadoista lääkäreistä ja hoitajista koostuneen laajennetun ryhmän ideoinnin tuloksena on haettu sata prosenttisesti käyttäjien toiveiden mukaista lopputulosta.

Virtuaalinen ja iteratiivinen, eli työprosessin aikana tarkentuva suunnittelu on koskenut myös talotekniikkaa. Käyttäjien ei tarvitse, eivätkä he tietenkään voi ottaa kantaa teknisiin mitoitussuureisiin, mutta rakentamisen ja suunnittelun ammattilaisten on tässä kohteessa pitänyt paneutua tavallista tarkemmin siihen, miten kääntää lausutut toiveet teknisiksi ratkaisuiksi.

”Nykyään liian usein korjataan hyväkuntoisia tiloja kalliisti vain siksi, että talotekniikkaa voi pitää vanhentuneena. Tätä koetamme tässä kohteessa välttää testaamalla ratkaisut käyttäjillä mahdollisimman laajasti ja varautumalla tuleviin muutoksiin”, Sivunen sanoo.

Olennainen osa Järvenpään Terveystalon suunnittelua on tietomallinnus. Erityistä tässä kohteessa on, että tietomallit ovat osa virtuaalisia mallihuoneita, joissa kulkiessa syntyy realistinen ja mittakaavaltaan oikea käsitys kyseisen tilan mitoista, rakenteista ja toiminnoista.

”Tämä on sitä iteratiivista suunnittelua, joka tarkentuu käyttäjien virtuaalisen kokemuksensa kautta antaman palautteen mukaan”, kertoo projektipäällikkö Jaakko Hakala NCC Rakennus Oy:stä.

Luovutus vaiheittain

Talotekniikkaurakoinnin näkökulmasta Järvenpäässä noudatettava avoimen rakentamisen allianssimalli merkitsee työvaiheistuksen ajattelua täysin uusiksi. Ilmastointi-, vesi- ja automaatiotöistä kohteessa vastaavan Consti Talotekniikka Oy:n projektinhoitajan Ville Kanasen mukaan on vaatinut jossain määrin totuttelua, kun tiloja testataan ja otetaan käyttöön pitkällä ajalla porrastetusti.

”Kiinteän tate-osan rakenteita ja tiloja on otettu käyttöön ja testattu jo viime syksynä. Näin ollen osa tiloista, muun muassa useimmat iv-konehuoneet, ovat täydessä valmiudessa jopa yli vuotta ennen kuin koko rakennus tulee käyttöön”, Kananen toteaa.

Terveydenhuollon ja muissakin julkisissa rakennuksissa on totuttu keskitettyyn ilmanvaihtoon ja suuriin, harvalukuisiin iv-koneisiin. Järvenpään Terveystalossa ratkaisu on toinen: iv-koneita on kolmattakymmentä, ja kukin palvelee yksittäistä tila-aluetta. Esimerkiksi röntgentiloja varten on oma koneensa.

”Kun ilmanvaihtokoneiden palvelualueet ovat pieniä, rakennuksen käyttöaikaisten muutosten tekeminen häiritsee mahdollisimman vähän muuta toimintaa rakennuksessa”, kertoo varatoimitusjohtaja Sasu Karkiainen muuntuvan osan LVISA-suunnittelusta vastaavasta AX-Suunnittelu Oy:stä.

Oma haasteensa on ollut se, miten yhdistää terveydenhuollon laitetekniikka tavalliseen talotekniikkaan, etenkin kun laitehankintavastuita on annettu käyttäjien edustajille.

”Laitehankintoihin on varattu neljän miljoonan määräraha, johon tilojen käyttäjien edustajilla on valtuutus. Meidän tehtävämme on huolehtia siitä, että laitteet sopivat yhteen ja että niitä varten on asennettu oikeanlaiset kaapelit ja putket oikeisiin paikkoihin”, Jaakko Hakala sanoo.

Työmaan valmistuttua NCC Rakennuksen tehtävät eivät suinkaan pääty. NCC:n ja rakennuttajayhtiön välisen sopimuksen mukaisesti ylläpitovastuut jatkuvat viiden vuoden – ja optiona viiden lisävuoden – ajan työmaan viimeisen vaiheen luovutuksesta.

”Tästä huolimatta olemme kouluttaneet sovitusti tilaajan omaa huolto- ja ylläpitohenkilökuntaa. Huoltoammattilaisia on osallistunut allianssitiimien työskentelyyn, mikä on auttanut välttämään huollon näkökulmasta hankalia suunnitteluratkaisuja”, Hakala toteaa.

Järvenpään Terveystalo valmistuu ensi syksynä. Potilaiden käyttöön uusi rakennus tulee tammikuussa 2017. Muuntuvien osien töitä on vielä paljon jäljellä, ja suunnittelukin on osin vielä kesken.

”Muuntuvan osan vastaanotto tapahtuu tila-alueittain. Vastaanoton suorittavat kunkin tila-alueen nimetyt käyttäjien ja ylläpitäjien edustajat, jotka saavat tukea tehtäväänsä mittaus- ja testituloksista. Kaiken kaikkiaan vastuuta hankinnoista on kohteessa valitun toimintatavan mukaisesti annettu käyttäjille. Näin ei synny hallitsemattomia muutoksia hankkeen loppuvaiheessa”, kiteyttää hanketta alusta asti vetänyt Jari Toivo.

Järvenpään sosiaali- ja terveyskeskus

• Valmistuu syksyllä 2016 (asiakaskäytössä tammikuusta 2017)
• Rakennuttaja: KOy Järvenpään Terveystalo
• Kustannukset: noin 50 milj. €
• Toteutusmuoto: allianssi
• Päätoteuttaja: NCC Rakennus Oy
• Tate-toteuttaja: Consti Talotekniikka Oy
• LVISA-suunnittelu: AX-LVI Oy ja Insinööritoimisto Eero Leskinen Oy (kiinteän osan LVIA)   

Lähtö- ja mitoitustietoja

• Bruttoala: 14 000 brm²
• Rakennuksen tilavuus: 60 500 m³
• Esimerkkejä ilmanvaihdon ja lämmityksen mitoituksesta:
• avosairaanhoitotilat (B-osa): taajuusmuuttajakäyttöinen tuloilma 3,0 m³/s, kanavapainehäviö 200 Pa; lämmityspatterin ilmamäärä 3,0 m³/s, vesimäärä 1,25 dm³/s
• vuodeosasto (A-osa): ): taajuusmuuttajakäyttöinen tuloilma 2,5 m³/s, kanavapainehäviö 200 Pa; lämmityspatterin ilmamäärä 2,5 m³/s, vesimäärä 1,05 dm³/s

teksti ja kuvat Vesa Tompuri