Hyvinvoiva tila tuottaa tulosta

Granlund on kehittänyt uuden Hyvinvoiva tila -konseptin kiinteistön käyttäjien hyvinvoinnin parantamiseen. Työn tuottavuus paranee, kun sisäilmasto ja työnteon tilapuitteet ovat kunnossa.

”Vietämme sisätiloissa keskimäärin 90 prosenttia ajastamme. Paljon puhutaan ulkoilman puhtaudesta, mutta sisäilman laatu on meille vielä merkityksellisempää”, toteaa ympäristötoimialajohtaja Heli Kotilainen Granlund Consulting Oy:stä.

Kotilaisen mukaan kiinteistö vaikuttaa muun muassa työntekijöiden keskittymiseen, sosiaalisuuteen, yhteistyön laatuun, sitoutumiseen ja jopa inspiraatioon ja onnellisuuteen. Kiinteistö vaikuttaa myös yrityksen identiteettiin, kulttuuriin ja sen houkuttelevuuteen työnantajana.

Kiinteistössä vallitsevat olosuhteet vaikuttavat käyttäjien lisäksi asiakaskokemukseen eli tarjoavat ensivaikutelman yrityksestä ja vaikuttavat myös yrityskuvaan ja brändiin.

Käyttäjäkokemus ja tekninen tieto yhteen

Granlundin uusi konsepti tarkastelee sekä rakennuksen että kiinteistön käyttäjien hyvinvointia. Uutuutena tässä ajattelussa on se, että ensimmäistä kertaa otetaan sekä kiinteistön että ihmisten hyvinvointi yhdessä huomioon ja määritellään keinot niiden yhteiseen parantamiseen.

”Usein HR tekee omia asioitaan ja kiinteistöihmiset omiaan. Hyvinvoiva tila -konseptissa nämä molemmat yhdistetään asioiden korjaamiseksi. Malli tuo erillään toimivat tahot vuorovaikutukseen kiinteistön kehittämiseksi” Kotilainen sanoo.

Hyvinvoiva tila -konseptissa saadaan kokonaisvaltainen näkemys tilojen toimivuudesta. Näkemys rakentuu käyttäjäkokemuksen ja taloautomaatiojärjestelmän tuottaman tiedon yhdistelmästä. Hyvinvoivassa tilassa kaikki eri tekijät ovat kunnossa.

”Lähdemme analysoimaan tarkasteltavaa tilaa näiden kuuden luokan läpi. Tarkastelu tehdään erikseen kussakin tilassa. Kuuden luokan alla on kaikkiaan 65 tutkittavaa konkreettista kohtaa sisäilman laadusta meluun, hajuihin, lämpötilaan, siivoukseen, valaistukseen, akustiikkaan, ravintoon, ruokailujärjestelyihin, aktiivisuuteen ja ergonomiaan”, Kotilainen listaa.

Esimerkiksi ”fiiliksen” kategoriassa tarkastellaan muun muassa viherympäristön huomioon ottamista, stressin hallintaa, matkustuskäytäntöjä, firman mahdollista hyväntekeväisyystyötä tai sitä, kyselläänkö henkilöstöltä säännöllisesti tyytyväisyyttä.

Myönteinen kierre pyörimään

”On vähän kliseistä sanoa, että henkilöstö on arvokas, mutta asia on myös euroissa näin. Valtaosa yrityksen toimintakuluista uppoaa henkilöstökuluihin. Noin yksi prosentti kuluista menee energiaan, yhdeksän prosenttia vuokrakuluihin ja 90 prosenttia henkilöstökuluihin. Elinkaarimallilla laskettuna, jos rakentamiskulut otetaan mukaan, henkilöstökulut ovat edelleen yrityksen suurin kuluerä”, Kotilainen sanoo.

Yrityksissä merkittävimpiä kustannusten aiheuttajia ovat poissaolot, henkilöstön vaihtuvuus, tuottavuuden lasku, terveydenhuollon kustannukset, erilaiset valitukset ja toimitilakulut.

Pienikin panostus sisähyvinvointiin lähtee pyörittämään myönteistä kierrettä yrityksessä: Kun investoidaan tiloihin ja toimintatapoihin, tämä lisää hyvinvointia, terveyttä, säästöjä ja tuottavuutta. Säästöistä voidaan taas investoida vähän lisää tiloihin, mikä edelleen lisää hyvinvointia ja terveyttä, tuottavuutta ja säästöjä.

”Haluamme laittaa hyvinvointipallon pyörimään näin päin”, Kotilainen sanoo.

Konseptista saadaan analyysi, missä ollaan ja mitä pitää parantaa. Parannuksia voidaan sitten tehdä valitussa järjestyksessä ja tahdissa ja seurata niiden toteutumista kahden vuoden väliajoin jatkuvan kehittämisen periaatteella.

”Voidaan esimerkiksi huomata, että muut osa-alueemme ovat kunnossa, mutta valaistus on pielessä. Silloin teemme kahden vuoden suunnitelman, millä askeleilla pitää lähteä korjaamaan valaistusta. Kun prosessi on käyty läpi, siitä saa virallisen Hyvinvoiva tila -todistuksen. Aina kahden vuoden välein tehdään tarkistuksia, missä mennään ja onko korjaustavoitteet saavutettu. Käytännössä konseptin toteuttaminen on aika yksinkertaista toteuttajalle. Hyvinvoiva tila – todistus kertoo sidosryhmillekin, että yrityksessä on panostettu näihin asioihin”, Kotilainen toteaa.

Pulse tuo reaaliaikaan

Granlund lanseerasi vuosi sitten työtilojen hyvinvointiseurantaan digitaalisen Granlund Pulse -palvelun. Se kiinteistön sisäolosuhteita, järjestelmien toimivuutta ja energiatehokkuutta.

Data saadaan kiinteistön rakennusautomaatiojärjestelmästä. Datan perusteella lasketaan yksi vertailuluku, joka kertoo, kuinka kiinteistön tekniset järjestelmät toimivat.

”Rakennusautomaation tuottamaan dataan yhdistetään käyttäjäpalaute, joka voidaan antaa selaimen tai hymiöpainikkeiden kautta. Meillä on esimerkiksi Granlundin pääkonttorin aulassa ja henkilöstön taukotiloissa tällainen palautekanava jatkuvasti käytettävissä. Näin saamme reaaliaikaista tietoa käyttäjiltä, miten he kokevat kysytyn asian. Aulan näyttötaulussa näkyvä luku kertoo kaikille rakennuksen ja käyttäjien hyvinvoinnin”, johtava rakennusautomaatioasiantuntija Rami Hursti Granlundilta kertoo.

”Tällainen välitön palaute on osoittautunut tehokkaaksi, kun olemme testanneet järjestelmää. Pääkonttorissamme olemme saaneet hymiöpainikkeiden kautta reilut 3000 palautetta vuodessa. Netin ja mobiililaitteiden kautta vähän yli 2000 palautetta”, Hursti sanoo.

Järjestelmän kautta päästään välittömästi kiinni nouseviin ongelmiin. Analyysistä saadaan teknisiä ja käyttäjätyytyväisyyskäyriä valitulta ajanjaksolta, esimerkiksi koko vuoden ajalta.

Granlundin pääkonttorin omassa vuosikäyrässä näkyy välillä selkeitä sukelluksia ja jyrkkiä nousuja. Yhden sukelluksen takaa paljastui häiriö ilmastoinnissa, jolloin käyttäjätyytyväisyys laski jopa 14 pisteeseen. Laitteiston korjauksen jälkeen tyytyväisyys hyppäsi jyrkästi ylös maksimiarvon tuntumaan.

”On täysin vapaasti valittavissa, mistä asioista näyttötaulun esittämä lukema koostuu. Näyttöön voidaan lisätä myös päivän trendikäyrä. Tässä kohtaa on tärkeä huomata, että palautteeseen pitää reagoida riittävän nopeasti, muuten ihmiset lopettavat palautteen antamisensa”, Hursti painottaa.

Pulse voidaan kytkeä toimimaan yhdessä Hyvinvoiva tila -konseptin kanssa. Hyvinvoiva tila -konseptiin sisältyvä kysely nostaa esiin ongelmia, jota pyritään sitten poistamaan korjaavilla toimenpiteillä.

”Toimenpiteiden toteutuksen jälkeen samat kysymykset laitetaan Pulse-järjestelmään, jolloin sieltä saadaan reaaliaikainen käyttäjäkokemus toteutuksen seurantavälineeksi”, Kotilainen sanoo.

Teksti Jari Peltoranta, kuva Granlund

Jätä kommentti

*

*