Ilmanvaihdon ja energiatehokkuuden mustamaalauskampanja sai vastineen

Ilmanvaihdon ja energiatehokkuuden mustamaalauskampanja sai vastineen

Ilmanvaihdosta ja rakennusten vaippojen tiiviydestä on haettu syntipukkia suomalaisten rakennusten sisäilmaongelmiin. Syyt ja seuraukset pitäisi erottaa toisistaan, sanovat alan johtavat tutkijat.

Helsingin Sanomat onnistui herättämään 24.1.2016 julkaistulla kirjoituksellaan “Pakko laittaa putkea” valtavan kohun. Harmillista kyllä, juttu sisälsi tukuittain asiavirheitä. Asiavirheissä tiivistyy kattavasti viime aikoina paljon julkisuuta saaneet käsitykset energiatehokkaasta rakentamisesta.

On hyvä, että epäkohtia nostetaan esiin ja asioista keskustellaan julkisesti. Toivottavaa olisi kuitenkin, että väittämät olisivat totta. Helppoja ja yksinkertaisia vastauksia ei ole.

Mistä johtuu, että ilmanvaihdosta ja energiatehokkuudesta on tehty ja ollaan tekemässä syntipukkia rakentamisen ongelmiin? Professori Risto Kosonen sanoo painovoimaisen ilmanvaihdon kannattajia olevan lähinnä arkkitehtien piirissä.

”Sitten toinen koulukunta yhdistää rakenteiden kosteusvauriot ilmanvaihtoon. Pitäisi erottaa syyt ja seuraukset toisistaan”, Kosonen korostaa.

Hän muistuttaa, että painovoimaista ilmanvaihtoa ei voi hallita eri kuormitus- ja ulkoilmatilanteissa. Kovilla pakkasilla ilmaa tulee runsaasti, mikä voi aiheuttaa vetoa. Lämpimillä keleillä ilma ei vaihdu, jolloin ikkunatuuletus on ainoa vaihtoehto.

Kosonen kysyykin, miten painovoimaisen ilmanvaihdon talossa hoidetaan lämmöntalteenotto ja miten likainen kaupunki-ilma suodatetaan? Kuinka siitepöly hallitaan? Kuinka ikkunatuuletuksen kautta kuuluva liikennemelu estetään?

”Ehkä tässä haikaillaan menneitä aikoja, kun rakennukset olivat hataria, klapia laitettiin pesään ja liesituuletin riitti hoitamaan koko talon ilmanvaihdon. Samalla nurmikko oli vihreämpi ja taivas sinisempi. Helppo siis herättää sellaisia menneen maailman mielikuvia”, sanoo professori Jarek Kurnitski.

Kurnitskin mukaan keskustelussa on unohdettu, ettei juuri kukaan enää haluaa uunilämmitystä, kehitys on väistämättä mennyt eteenpäin.

”Nykyiset lämmitystavat suhteellisen arvokkaalla energialla kuten kaukolämmöllä tai sähköllä lämpöpumppujen tapauksessa edellyttävät hyvää lämmöneristystä ja ilmanpitäviä rakenteita, jottei lämpö karkaisi harakoille. Tällaisessa talossa ilma taas ei vaihdu ellei ilmanvaihtoa järjestetä. Suomalaiset omakotitaloasukkaat ovat olleet tyytyväisiä tulo- ja poistoilmanvaihtoon lämmöntalteenotolla 1980-luvulta alkaen. Asukkaat kyllä osaavat arvostaa sitä, varsinkin kun siirrytään vanhasta asunnosta uuteen omakotitaloon, kunnon ilmanvaihto yleensä osataan vaatia. Ja toki on siitä tullut yleinen käytäntö”, Kurnitski sanoo.

Jos energiatehokkuudesta kasvaa tavallisten ihmisten silmissä pelottava mörkö, saattaa energiatehokkuuteen investoiminen vähentyä. Silloin toivottuja säästötavoitteita ei saavuteta.

”Ongelma voi tulla asuntopuolella, joka edustaa kuitenkin kahta kolmasosaa koko rakennuksien energian käytöstä. Kyllä tässä on mahdollista se, että korkeammalle asetettuja säästötavoite ei saavuteta, koska korjaushankkeita ei laiteta liikkeelle”, Kosonen arvioi.

”Ministeriön on vaikeampi perustella lähes nollaenergiarakentamiseen siirtymistä, jos asia herättää epäilyjä. Tämän vuoksi objektiivinen tiedottaminen tärkeätä. Pitäisi tehdä selväksi, että energiatehokkuutta ei paranneta sisäilmaston kustannuksella vaan samalla parannetaan molempia, jos verrataan vanhempiin rakennuksiin”, Kurnitski sanoo.

Miten se nyt menikään?

HS:n artikkelissa käsitellään sisäilmaongelmia, jotka liitetään tekstissä osittain tehokkaisiin ilmanvaihtokoneisiin ja osittain rakennuksen vaipan lisäeristämiseen. Nämä käsitykset ovat toisintoa viime aikoina velloneelle keskustelulle, jossa näkökulma on ollut hyvin yksipuolinen.

HS:n artikkeliin haastateltiin myös Kurnitskia, mutta mitään hänen sanomaansa ei lopullisessa versiossa julkaistu.

”Ilmeisesti kerroin “täysin vääriä totuuksia”. Kerroin siitä, että EU maiden ilmanvaihtomääräykset perustuvat yleensä samoihin Eurooppalaisiin standardeihin, mutta vaatimukset on annettu usein eri tavoilla. Lisäksi vähimmäisvaatimusten vertailu on vaikeaa, koska määräysten, yleisten käytäntöjen ja ohjearvojen erotteleminen toisistaan ei ole helppoa. Kerroin myös sen, että koneellinen ilmanvaihto on yleistymässä Euroopassa energiatehokkuuden parantamisen ansiosta. Tuli mainittua, että tilaajat osaavat arvostaa hyvä sisäilmastoa, kunhan käyttävät yleisesti vapaaehtoista sisäilmastoluokitusta, eli huolehtivat käyttäjien tyytyväisyydestä ja tuottavuudesta. On yleisesti tunnettu asia, että vanhoihin toimistoihin asennetaan ilmastointi remonttien yhteydessä, koska ilman jäähdytystä tilat eivät vedä vuokralaisia”, Kurnitski kertoo.

Professorit Risto Kosonen, Jarek Kurnitski ja Heidi Salonen Aalto-yliopistosta, dosentti Anne Hyvärinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja toimitusjohtaja Mika Vuolle Equa Finland Oy:sta kävivät läpi HS:n artikkelin asiavirheet.

Väärinkäsitys 1:Suomalaiset tarvitsevat viranomaisten mielestä enemmän happea kuin muut kansat. Pohjoismaisen vertailun mukaan Suomessa vaaditaan eniten tuloilmaa toimistoissa, asuinkerrostaloissa ja pientaloissa. EU-vertailu kertoo, että Suomessa puhalletaan koulujen luokkahuoneisiin enemmän ilmaa kuin muissa maissa.
Vastine: Artikkelissa esitetty Suomea koskeva arvo on väärin. Rakentamismääräyskokoelman osan D2 mukaan minimiulkoilmavirta on 6 dm3/s/henkilö. Koulujen ilmanvaihdon minimimäärä oli Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa sama.
Artikkelissa mukana olleen kuvan tiedot perustuvat raporttiin, joka on tehty energialaskelmien vertailemiseksi. Sen data ei suoraan kerro, mitkä ovat eri maiden minimi-ilmanvaihtovaatimukset. Suomen osalta D2:n mukaiset minimivaatimukset ovat (suluissa raportin arvo): asuinrakennukset 0,35 dm3/s,m2 (0,5 dm3/s,m2), toimistot 1,5 dm3/s,m2 (2,0 dm3/s,m2). Lisäksi toimittaja on laskenut vuotuisen kokonaisilmamäärän käyttäen energialaskennan käyntiaikatietoja.
Ruotsissa käytetään laskennassa 5110 h, Suomessa 8760 h, tämä selittää eron palkkien pituudessa. Suomalaisille ei siis tuoda enempää ulkoilmaa kuin ruotsalaisille tai norjalaisille.

Tässä vielä rakentamismääräysten minimiarvot Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa

Asuinrakennus (pientalo ja kerrostalo)
Suomi 0,35 dm3/s,m2 (HS jutussa käytetty arvo oli 0,5 dm3/s,m2)
Ruotsi 0,35 dm3/s,m2
Norja 0,33 dm3/s,m2

Toimisto
Suomi 1,5 dm3/s,m2 (HS jutussa käytetty arvo oli 2,0 dm3/s,m2)
Ruotsi 1,5 dm3/s,m2
Norja 1,9 dm3/s,m2

Koulu
Suomi 3,0 dm3/s,m2/ 6 dm3/s,henk
Ruotsi 3,0 dm3/s,m2
Norja 3,0 dm3/s,m2

iv_konehuone

Väärinkäsitys 2: Ensinnäkin ne (iv-koneet) vievät runsaasti tilaa. Entinen Elannon Leipätehdas Helsingin Hämeentiellä on tyypillinen esimerkki. Konehuone on vallannut ullakkokerroksen: tulo- ja poistoilmakoneita, jäähdytyskoneita ja talteenottojärjestelmä. Paksut ilmastointiputket risteilevät kerroksissa.
Parhaillaan remontoitavissa Eduskuntatalossa ja Helsingin kaupunginteatterissa ilmastointitilat joudutaan louhimaan maan alle.
Toiseksikin koneellinen ilmanvaihto kuluttaa runsaasti sähköä toisin kuin painovoimainen, joka ei kuluta sitä lainkaan. Koneellisessa ilmanvaihdossa tuloilman virtausnopeus on suuri ja ilma on lämmitettävä nopeasti. Julkisiin rakennuksiin asennetaan myös jäähdytys, joka syö paljon sähköä
.
Vastine: Koneellisen ilmanvaihdon tilantarve aiheutuu pääasiassa ihmisten aiheuttamasta epäpuhtauskuormasta ja suurten ikkunoiden aiheuttamasta jäähdytyskuormasta. Kun vanha rakennus peruskorjataan, sinne halutaan sijoittaa enemmän ihmisiä kuin alun perin. Suurempi henkilömäärä tuo mukanaan enemmän laitteita ja valaistusta ja suuremman ilmanvaihdon tarpeen, mikä kasvattaa jäähdytystarvetta.
Nykyihmisten vaatimustaso sisäilman ja lämpöolojen suhteen on korkeampi, ja ylikorkeita lämpötiloja pitää sen vuoksi laskea jäähdytyksellä. Sopiva lämpötila parantaa myös tuottavuutta, minkä vuoksi työnantajat ja rakennusten omistajat ovat valmiita panostamaan parempaan sisäilmastoon.
Toimitilojen ilmanvaihtokonehuoneet eivät kyllä mitenkään liity asuntojen ilmanvaihtoratkaisuihin.

Väärinkäsitys 3: Neljäs ongelma ilmanvaihtokoneissa on niiden monimutkaisuus. Ne voivat vaatia käyttäjäkseen insinööriä, kun painovoimaisen ilmanvaihdon talossa asukas avaa ikkunan tai venttiilin.
Vastine: Koneellisessa ilmanvaihdossa automatiikka hoitaa säädöt. Käyttäjä joutuu ainoastaan vaihtamaan ilmanvaihtokoneen suodattimet noin kahdesti vuodessa.

Väärinkäsitys 4:Hiilidioksidianturit ja ilmamääräsäätimet menevät helposti rikki
Vastine: Näitä on lähinnä toimitiloissa. Ne eivät mene rikki vaan tarvitsevat puhdistusta ja kalibrointia.

Väärinkäsitys 5:Jotta sisältä tuleva ilman kosteus ei tiivistyisi ulkoseinään, ilmanvaihto säädetään useimmiten alipaineiseksi. Alipaineinen rakennus imee itseensä korvausilmaa. Jos talo ei ole tiivis, se voi imaista korvausilman seinässä, katossa tai lattiassa olevasta reiästä. Mikäli rakenteissa onmikrobeja tai epäpuhtauksia, niitä päätyy tällöin huoneilmaan.
Vastine: Tämä sama tilanne vallitsee painovoimaisessa ilmanvaihdossa ja koneellisessa poistoilmanvaihdossa. Lisäksi painovoimaisen ilmanvaihdon talot ovat yläosastaan ylipaineisia, mikä johtaa yllä kuvattuun kosteuden tiivistymiseen. Energiatehokkaassa rakentamisessa pyritään nimenomaan tiiviiseen ulkovaippaan, mikä siis vähentää tämän ilmiön esiintymistä.
Painovoimaisen ilmanvaihdon ylipaineisuus näkyy esimerkiksi monien töölöläistalojen yläpohjien home- ja lahovaurioina.
Koneellinen ilmanvaihto ei ole merkittävänä syynä kosteus- ja homevaurioihin, eikä se levitä epäpuhtauksia sisäilmaan, jos rakenteissa ei ole vaurioita.

Väärinkäsitys 6:Jos kasvustoja on pesiytynyt ilmanvaihtokanaviin, järjestelmästä voi tulla homeenlevityskone.
Vastine: Ilmanvaihtokanavissa on yleensä niin kuivaa, etteivät mikrobit niissä kasva.

Väärinkäsitys 7: Kosteusvaurioita ja mikrobikasvustoja löytyi varsinkin rakennuksen eri osien, ikkunoiden, seinien ja katon liitoskohdista. Ylläpitopäällikkö Jukka-Pekka Salmiston mukaan ilmanvaihto on voinut pahentaa tilannetta.
”Järjestelmä on mitoitettu alipaineiseksi, jonka takia se on voinut levittää epäpuhtauksia.”
Vastine: Tässä todetaan vaurioiden oikeat syyt, vuotavat liitokset. Ne olisi pitänyt korjata peruskorjauksen yhteydessä. Kaikki ilmanvaihtojärjestelmät luovat alipaineen rakennukseen, joten sama ongelma olisi syntynyt myös painovoimaisessa ilmanvaihdossa.

Väärinkäsitys 8: Eristetyssä seinässä ulkopuoli viilenee, jolloin sinne voi syntyä otollisia olosuhteita homeen kasvulle. Kesällä jäähdytettäessä ulkoilman kosteus voi tiivistyä rakenteen sisäosiin. Koska seinä on tiivis, se ei kuivu helposti.
Vastine: Eristämisen tarkoitus on estää lämmön karkaaminen ulos, eli se toimii oikein kun ulkopinta viilenee. Tämä pitää ottaa huomioon ulkopintojen materiaalivalinnoissa. Jäähdytystarvetta voidaan tehokkaimmin pienentää käyttämällä kohtuullisen kokoisia ikkunoita, joissa on tehokas aurinkosuojaus. Tiiviiseen seinään ei myöskään pääse sisäilman kosteutta vuotoilman mukana. Kaikki seinärakenteet tulee suunnitella kuivuviksi.

Väärinkäsitys 9: Rakennuksissa käytetään erilaisia hengittämättömiä materiaaleja kuten höyrysulkuja, muovimattoja ja -maaleja. Jos kosteus pääsee niiden muodostamiin rakennetaskuihin, sinne voi alkaa kasvaa hometta.
Vastine: Oleellista onkin estää kosteuden pääsy rakenteisiin, ja siinä muovi on usein käyttökelpoinen materiaali.

Väärinkäsitys 10: Helsingin Energian vertailussa vuosina 1800–1929 rakennetut talot kuluttivat verraten vähänkaukolämpöä.
Vastine: Näille taloille on yhteistä umpikorttelit (vain kaksi ulkoseinää), lähellä kuutiota oleva massoittelu (optimaalinen vaipan pinta-alan suhde lattiapinta-alaan), pienet ikkunat ja riittämätön ilmanvaihto. Lisäksi niissä on nykyisin suuri asumisväljyys, mikä vähentää muun muassa lämpimän käyttöveden kulutusta.

Väärinkäsitys 11: Paksut tiiliseinät varaavat lämpöä, mutta tätä ei huomioida energialaskelmissa.
Vastine: Paksut tiiliseinät lasketaan kuukausitason laskentamenetelmissä sisäisenä varaavana massana, joten kyllä niiden lämmön varastoituminen on laskelmissa mukana. Tässä taidetaan kuitenkin tarkoittaa massiiviseinän ulkopintaa osuvan auringon säteilyn laskentaa. Siihen kuukausitason laskentamenetelmät eivät sovellu. Dynaamisilla laskentamenetelmillä kyseinen ilmiö voidaan laskea.
Määräyksissä ja ohjeissa kehotetaan käyttämään aina tarkasteluun soveltuvaa laskentamenetelmää.

Väärinkäsitys 12: Kesällä paksut eristeet lisäävät jäähdytysenergian tarvetta.

kuvaaja_frame

Vastine: Yllä on Frame-hankkeesta pientaloa koskeva kuva, jossa on esitetty tilojen lämmitys- ja jäähdytystarve vuoden 2010, 2050 ja 2100 säätiedoilla. Kuvasta voidaan havaita, että eri lämmöneristystasojen (A-D) vertailuissa lämmitysenergiatarpeen pieneneminen on huomattavasti suurempi kuin jäähdytysenergiatarpeen kasvu, joka on hoidettavissa paremmalla ikkunoiden aurinkosuojauksella. Tulevaisuudessakaan tällä hetkellä jäähdyttämättömissä rakennustyypeissä ei tule olemaan jäähdytysjärjestelmiä vaan parempi aurinkosuojaus. Parempi eritystaso ei siis johda suoraan suurempaan jäähdytysenergiantarpeeseen.

Väärinkäsitys 13: Eriste- ja ilmanvaihtoteollisuus on juuri sitä suomalaista cleantechia, jonka halutaan valloittavan maailma.
Vastine: Eristeteollisuus ei ole cleantechiä.

Väärinkäsitys 14: Määräysten lisäksi suunnittelijat noudattavat usein erilaisia ohjeita ja suosituksia, vaikkei olisi pakko. Esimerkiksi ilmanvaihdossa noudatetaan usein Sisäilmayhdistyksen luokituksia, jotka ovat määräyksiä huomattavasti tiukempia.
Vastine: Suosituksia noudattavat rakennuttajat, jotka asettavat tavoitteet suunnittelijoille. Heille vaatimukset asettavat rakennusten käyttäjät ja heidän työnantajansa. Vapaaehtoisen Sisäilmastoluokituksen laaja käyttö osoittaa, että hyvätasoiselle sisäilmastolle ja ilmastoinnille on suuri kysyntä. Määräykset eivät velvoita asentamaan esim. jäähdytystä, mutta kaikkiin toimitiloihin se kuitenkin halutaan toteuttaa. Sisäilmastoluokitus auttaa asettamaan tavoitteen ja varmistamaan laadun toteutumisen.

Väärinkäsitys 15: Ilmanvaihtomääriä pitäisi laskea. Koulujen oppilasmäärillä ne kasvavat niin isoiksi, että sisäilma muuttuu talvella kuivaksi ja ihmiset oireilevat. Koneellinen ilmanvaihto sotkee vanhan rakennuksen toiminnan ja saa epäpuhtaudet kulkemaan. Tanskassa painovoimainen ilmanvaihto on yleinen kouluissa ja vaadittavat ilmamäärät paljon pienempiä.
Vastine: Koulujen käytännön ilmanvaihtomäärät per oppilas ovat tutkimusten mukaan selvästi alle määräysten minimitason (6 dm3/s). Korjattaessa ilmanvaihto tulee kuitenkin suunnitella minimitason mukaan.
Talvella kuivuus voi olla ongelma, mutta suurempi oppilasmäärä tuottaa myös enemmän kosteutta. Hyvä ilmanvaihto parantaa eräiden tutkimusten mukaan oppimista. Oikein tasapainotettu koneellinen ilmanvaihto ei aiheuta haitallisia paine-eroja. Järjestelmän pysäyttäminen yön ajaksi ja likaisten tilojen poistojen päälle jättö saattaa aiheuttaa ongelmia.
Ongelman todellinen syy ovat rakenteissa olevat epäpuhtaudet, ei ilmanvaihto. Tanskassa on leudompi ilmasto ja ikkunatuuletuksen käyttö helpompaa kuin Suomessa.

HS:n artikkelia käytettiin tämän Talotekniikka-lehden julkaiseman artikkelin lähdemateriaalina, koska se kiteyttää viimeaikaisessa keskustelussa vilisseet käsitykset.

Teksti: Minna Kärkkäinen

 

15 kommenttia

  1. CFIhelmi 1, 2016 at 21.49Vastaa

    Muuten hyvä, mutta lämmöneristeet ja eristeteollisuus ovat toki ”cleantechia”, kuten tästä CT-määritelmästä (DCTI,EuPD Resaerch & KPMG) voi hyvin päätellä: https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/3c/CleanTech-Matrix_EN2.jpg/750px-CleanTech-Matrix_EN2.jpg

  2. Pekka seppälähelmi 1, 2016 at 23.23Vastaa

    Hyvää analyysia! Ei tunteella vaan tiedolla!

  3. MMhelmi 2, 2016 at 19.54Vastaa

    Kuntien tapa ohjata viikkokellolla ilmastointia on jätetty huomioimatta tässäkin vertailussa. Kun koululaiset lähtee, koneellinen ilmanvaihto katkaistaan, aamulla, kun tunnit alkaa, kytketään koneellinen ilmanvaihto toimimaan. Välisen ajan ja viikonloput, ei kukaan tiedä mitä ivhormeissa tapahtuu. Erityisesti maanantaisin kanavista muhinut ilma on pöpöjä täynnä. Ainakin se haisee tunkkaiselle. Kanavista löytyy kondensioveden aiheuttamaa hapettumaa ja ruostetta. Terveyskeskuksessa ilmastointi kytketään klo 7.40, ovet on aukaistu 7.15 ja terveydenhoitajat aloittaa 745. Näin Rovaniemellä

  4. jorehelmi 3, 2016 at 17.40Vastaa

    Pääpointit ovat silti menneet tässä vähän ohi.

    Nollaenergia: Rakennusaikaista, materiaalien ja koneiden valmistamiseen käytettyä energiaa ei oteta huomioon.

    Riippuuvuus sähköstä: IV-kone talo on helposti asumiskelvoton mikäli sen laitteisto menee epäkuntoon.

    Monimutkaisuus: IV-laitteistoa ei osaa käyttää, eikä ainakaan analysoida tai huoltaa kukaan muu kuin alan ammattilainen, mikä aiheuttaa niitä riskitilanteita ja / tai energiankulutusta jos jokin asia ei olekaan kohdillaan helposti vuosien ajan.

    Ihmiskunta on osannut rakentaa taloja jotka kestävät satoja vuosia, eivätkä ole riippuvaisia jostain sähköllä toimivasta laitteesta. Esim. hirsi. Näihin tapoihin kun yhdistettäisiin maltilla moderneja ratkaisuja, päästäisiin matalaan energiankäyttöön, mukavuuteen, helppouteen, kestävyyteen ja laadukkaaseen sisäilmaan.

    Lisäksi pakko mainita tuosta miten vaikeaa se on kun kesällä joudutaan tuulettamaan ikkunoista: 99.9% omakotitaloista Suomessa tuulettaa kesäisin ikkunoista, oli kyseessä sitten uusi tai vanha talo. Se vain on järkevää. Jos asukkailla on vakava ongelma siitepölyn kanssa, se pitää huomioida erikseen, oli kyseessä IV-talo tai ei. Kerrostalot ja kaupunkikeskukset ovat asia erikseen.

  5. Jukka Sainiohelmi 4, 2016 at 10.12Vastaa

    Aalto-yliopiston professorit on kutsuttu ampumaan tykillä kärpästä. Tuohtunut tuntuu olevan myös Talotekniikka-lehden toimitus, joka otsikoi yhden HS:n artikkelin mustamaalauskampanjaksi!
    Mistä moinen hätä? Energian säästöstä vallitsee kuitenkin suuri yksimielisyys koko rakennusalalla. Siitä huolimatta ala ei ole pystynyt vastaamaan hankaliin epäonnistumisiin erityisesti homeongelmien suhteen.
    Puutun nyt vain professoritrion ”väärinkäsitysten oikomisiin” painovoimaisen ilmanvaihdon osalta.
    Professori Kosonen toteaa painovoimaisen kannattajia löytyvän vain ”lähinnä arkkitehtien piirissä”. Väite on hämmentävän väärä. Lähes puolet asuntokannasta ja lähes kaikki vapaa-ajan asunnot on varustettu painovoimaisella ilmanvaihdolla. Näiden rakennusten käyttäjien käsitys ja kokemukset painovoimaisesta ilmanvaihdosta ovat paljon parempia kuin professorit uskottelevat. Voin myös vakuuttaa, että painovoimaisella ilmanvaihdolla on runsaasti kysyntää erityisesti pientalorakentajien- ja korjaajien parissa.
    On merkittävää, että vastineen laatinut joukko ei sanallakaan puutu HS:n artikkelin kuvaamaan esimerkkitapaukseen. Hämäläisen järven saareen perinteistä hirsirakennusta rakentava Eetu Puurtinen ihmettelee miksi hänen on valittava koneellinen ilmanvaihto. Puurtinen arvelee rakennuksensa kestävän 400-500 vuotta. Tänä aikana ilmanvaihtokoje pitää uusia 15-20 kertaa. Vastaavia rakentajia ja ihmettelijöitä on runsaasti.
    Onko todellakin niin, että marginaalinen järjestelmä, kuten painovoimainen ilmanvaihto, tulee kaikin mahdollisin määräyksin tehdä lähes mahdottomaksi toteuttaa? Onhan aivan selvää, että selkeästi suurin osa asuinrakentamisesta toteutuu joka tapauksessa koneellisella ilmanvaihdolla. Asuinkerrostalot ja nykyiset pientalotyypit taipuvat vain äärimmäisen harvoin painovoimaiseen ilmanvaihtoon. Asuntopohjat tulee tällöin laatia ”painovoimaisuus edellä” ja poistoventtiileillä varustetut tilat sijoittaa muurattujen hormiryhmien ympärille. Ratkaisu muodostuu helposti koneellista kalliimmaksi. Näin aina kun korvausilmaa pyritään esilämmittämään.
    En myöskään ymmärrä asuntoilmanvaihtoon liittyvää ”reservaattiajattelua”. Asunnoissa eletään muka terveellisesti, suodatetun koneellisen ilmanvaihdon luomassa pienhiukkasvapaassa kuplassa. Tämän mukaan ulos meneminen on paha terveysriski.
    Jarek Kurnitski maalailee painovoimaisesta ilmanvaihdosta kiinnostuneet ”menneestä maailmasta” haaveilijoiksi. Asenne on tympeä ja katteettoman koneuskovainen. Tutkimusten mukaan asukkaat käyttävät asuntokohtaisia ilmanvaihtokojeita liian pienillä tehoilla. Syynä tähän on melu ja halu sähkön säästöön. Kojeet jäävät myös usein huoltamatta. Vanhuksilta ja uuusavuttomilta nuorilta huoltotoimenpiteet eivät vain onnistu.
    Voisikohan sääntöruuvia asuntoilmanvaihdossa hieman löysätä!
    Jukka Sainio

    • tuuliviirihelmi 10, 2016 at 10.23Vastaa

      Painovoima on ikuista.

  6. Alvar Hausenhelmi 5, 2016 at 11.41Vastaa

    Taas oiotaan kansaan ”jonkun muun” toimesta istutetteuja väärinkäsityksiä. Vai onko niin, että emme osaa etukäteen kääntää ”kansan kielelle” oikeaksi tietämiämme asioita. Proaktiivisuus näissäkin asioissa olisi hyödyllisempää, kuin alallemme tyypillinen jälkikäteisjargoni ja syyllisten etsiminen.
    Allu

  7. Pasi Leppänenhelmi 5, 2016 at 17.09Vastaa

    Omakotitalon ilmastointikaan ei aina toimi niin kuin pitäisi, vaikka koulutus IV-koneen hoitoon pitäisi riittää.

    Mielenkiinnosta mittasin ilmamäärät ennen ja jälkeen suodattimien vaihdon. Tulos oli masentava. IV-kone on ILTO400, suodattimet vaihdetaan 2 kertaa vuodessa, nykyisin vaihdan tasosuodattimet kerran välillä. Naapuri vaihtaa suodattimet kerran vuodessa, kuulemma riittää hyvin.

    Mittari: DB-CALC + mittaustorvi (k=5,8)

    Vanhat suodattimet:

    IV-kone nop. 3/4
    Tulo +56,8 l/s
    Poisto -49,0 l/s
    talo +7,8 l/s ylipaineinen

    Poiston tasosuodattimen päällä oli 1-2 cm huonepölyä

    Uudet Suodattimet:

    IV-kone nop. 3/4
    Tulo +64,4 l/s
    Poisto -69,6 l7s
    talo -5,2 l/s alipaineinen

    Suomessa ylipaineinen puurakenteinen omakotitalo saattaa aiheuttaa ongelmia. Eikä toimistorakennuksissakaan painesuhteet paremmalla tasolla ole. Mielestäni painesuhteet ovat tärkeämpiä kuin absoluuttiset ilmamäärät. Uusissa tiiviissä omakotitaloissa 8 l/s aiheuttaa jo melkoisen paine-eron seinän yli.

    Pasi Leppänen

  8. Esko Tähtihelmi 6, 2016 at 11.56Vastaa

    Määritelmä:
    Puhtaan tekniikan tuotannolla (englanniksi cleantech, lyhennys sanoista clean technology) tarkoitetaan kaikkia tuotteita, tekniikoita ja palveluita, jotka tuotantoprosessissaan tai käytössään aiheuttavat vaihtoehtojaan vähemmän haittaa ympäristölle tai kuluttavat vähemmän luonnonvaroja. Puhtaan tekniikan tuote on siis ympäristönäkökohdiltaan parempi kuin vastaava, saman käyttötarkoituksen omaava tuote. Vertailukohtana voidaan pitää keskimääräistä kansallista tasoa tämän tuotteen tuotannossa tai käytössä.
    Tämän mukaan kaikki Suomessa on clean techiä, myös ilmastointi.

  9. Börje Hagnerhelmi 6, 2016 at 18.15Vastaa

    Olisi tarpeen kartoittaa koneellisen ilmanvaihdon kipupisteet eli miksi tehdään myös mokia. Tyypillinen ja perinteinen on ollut äänitekniikan ala-arvoinen hallinta: ei ole edes tehty laskelmia. Asuintalojen ilmanvaihdon kuvitellaan olevan peace of cake, jollaisen kuka tahansa voi tehdä vasemmalla kädellään. Joskus tulee mieleen, että pitäisikö olla jotain sanktioita, jos pilaa alan maineen tökeröllä työllään. Toisaalta: hyvin suunniteltu ja toteutettu on asukkaan ja lompakon ilo.
    Ja opettakaa siellä eri kouluasteilla myös mielipidesivuiille osallistumista. Hei, media hallintaan!

    • Seppo Postihelmi 8, 2016 at 15.35Vastaa

      Tp. Hesariin sain penen jutun. Liittyy koulujen ilmanvaihtoon.

      • Minna Kärkkäinenhelmi 9, 2016 at 13.56VastaaKirjoittaja

        Huomasin. Se olikin hienosti tehty :)

  10. khthelmi 10, 2016 at 16.22Vastaa

    Koneellinen ilmanvaihto on pientaloissa aivan hyvä. Siihen kuitenkin liittyy myös vikamahdollisuuksia. Vanhasta MUH:sta oli mennyt poistopuhaltimen nopeussäätö rikki (kondensaattori?), joka huomattiin vasta puhaltimen vaihdon yhteydessä. Ongelmaa ei käyttäjä huomaa, koska poistopuhallin kuitenkin pyörii ”hidastettuna”. Vaihdettiin uusi osa, joka taas vuoden päästä oli rikkoontunut. Edelleen käyttäjä ei tätä vikaa huomannut. Kuinkahan monessa vanhassa omakotitalossa on tämä sama vika, ja talo ylipaineinen?

  11. Maija Virtahelmi 11, 2016 at 4.17Vastaa

    Pasi Leppäsen havainto on totta kaikissa iv-koneissa, ellei Ilmavirtaa ohjata paine-eron mukaan. Puhtaan suodattimen painehävio on paljon pienempi kuin likaisen. Kehitimme täällä Intiassa koneen jossa tuloilmavirta pysyy vakiona vaikka suodattimien paine-ero kasvaa. Täällä kun pienhiukkaspitoisuudet ovat 10-15 kertaiset Suomeen verrattuna. Kaikki tarvittavat komponentit löytyvät vakiotuotteina markkinoilta. IV- koneiden valmistajien (myös asuintaloihin tarkoitettujen) tulee ottaa asia vakavasti ja käyttää esim EC puhallinta ja siihen sopivaa säädintä, jotta pyörimisnopeus muuttuu paine-eron muuttuessa. Toki se on vähän kalliimpi kuin perus puhallin, mutta kalliimpaa on leikkiä ihmisten terveydelle tai rakenteiden kunnolla. Ei siis ole kyse ainoastaan tekniikkaa vai ilman tekniikkaa. Vaan meidänkin alan ammattilaisina tulee varmistaa että tekniikka jota käytämme on oikeaa.

  12. Radonmittausmaalis 3, 2016 at 20.17Vastaa

    Radon ongelmat konkretisoituvat myös monessa kohteessa jossa iv on ajastettuna.
    Radonongelmat ovat tyypillisesti myös kytköksissä muihin sisäilmaongelmiin.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Paljonko on 5 ynnä 2?